Kapusin vintille aivan ensimmäisten joukossa - jos tarkkoja ollaan niin toisena - ja tervehdin Saagaa normaalia iloisempaan sävyyn. Myönnettäköön, että muutaman alkoholipitoisen juoman ja tuntien tanssimisen jälkeen, edelleen adrenaliinin virratessa kehossani alkoholin kaverina, olin hieman normaalia eläväisempi. Olin kuitenkin juonut kohtuullisesti, juhlia ajatellen, yrittäen pitää huomisen päivän krapulavapaana. Asettelin oman makuualustani pusseineen hyvän matkan päähän Saagan omasta. Istuin alas turhankin eloisasti ja meinasin samantien menettää tasapainoni, jonka vuoksi nauroin makeasti vahingoniloisena. Kiharahiuksinen tyttökin naurahti hieman kommellukselleni. Olin vaihtanut itselleni ihonmyöteisen, mutta mukavan, harmaan T-paidan ja lökärit. En siis ollut tinkinyt mukavuudesta. Haroin sekaiset hiukseni hieman parempaan asentoon ennen kuin kukaan muu ennättäisi ylös. ''On tosi mukavaa, että pidit tälläiset kemut Saaga. Ilta on ollut mahtava, Danke schön.'', totesin Saagalle hymyillen leveästi. Kaikki olivat nauttineet illasta tai ainakin siltä vaikutti.

Hörppäsin nopeasti lasillisen vettä ennen kuin menin muiden perässä vintille. Alkoholi oli maistunut mulle ehkä turhankin hyvin illan mittaan, vaikka olin suunnitellut pysyväni kohtuudessa ja juovani vain muutaman lasillisen boolia. Onneksi mulla ei sentään ollut ihan umpisurkea viinapää - päässä pyöri kaikenlaisia hulluja ajatuksia, mutta ulospäin humala näkyi vain hervottomana kikatteluna mitä typerimmille asioille. “Tää ilta on ollut kyllä paras pitkiin aikoihin. Kiitos Saagalle munkin puolesta!” komppailin Friedrichiä ja Ellaa hipaisten kiharrettuja hiuksiani. Bilevaatteet olin vaihtanut muiden tapaan vähän rennompiin - päälläni oli tiukat collegehousut ja viininpunainen Hilfigerin huppari. Ja jalkoja lämmittivät tietysti paksut villasukat. Olo oli hieman epävakaa ja liikkumiseni näytti varmasti melko kömpelöltä, kun istahdin lattialle muiden seuraan. Soin nopean ystävällisen hymyn vintillä oleville ja katselin sitten vintin ovelle päin odottavasti.

Porukkaa rupesi valumaan vintille ihan kiitettävästi, ainakin suuri ose bileissä pyörineistä oli nyt paikalla. Ensimmäisenä saapui Frenchie, joka istahi paikalleen hieman kömpelösti ja osoitti mulle kehuja loistavasta illasta. Naurahdin iloisesti. Paikalle saapui myös Ella, Miisu ja Silvia, sekä tuttu kolmikko Majina, Dochas sekä omaksi yllätyksekseni Kaapo. Olin ollut varma että Kaapo oli mulle suuttunut jostakin, tuo oli niin etäinen ja omissa oloissaan. Loin Kaapoon lempeän hymyn ja kuiskasin "moi", muiden puheensorinan sekaan. Musta oli tosi kiva, että hänkin oli paikalla. Kaapo oli kuitenkin ollut mulle pitkään tärkeä.

Ilahduin suuresti, kun Annikin liittyi seuraamme ja viitoin hänet viereiselleni paikalle istumaan. Viimeisenä muttei vähäisimpänä seuraamme liittyi Aava. Lähes jokainen kiitteli, kuinka onnistunut ilta oli. "Ilo on mun puolella", sanoin humoristisen kohteliaasti ja kumartelin jokaiselle. Tästä olisi hyvä jatkaa, ja saattoihan joku muukin tulla vielä paikalle. Ihmiset juttelivat hyvässä sovussa, ja yritin varmistaa ettei kukaan jäisi ulkopuoliseksi. "Kiitos kaikille ku tulitte, aivan huikeeta että ootte täällä!", kiittelin ympäriinsä. Nousin istumaan polvilleni ja tarjoilin jokaiselle sipsejä, karkkia ja kaatelin kaakaota mukeihin. "Vitsi, meillä tulee niin kivaa. Tulee ihan lapsuuden yökylät mieleen", virnistin. Välillä vilkaisin Kaapoa, varmistaakseni että hänelläkin oli fiilistä olla täällä. Olin hiukan huolissani, mikä miehellä oli mielen päällä. Hymyilin myös kannustavasti Miisulle, joka oli tähän asti ollut porukan vaitonaisin.

"Ihan nyt siis ensiksi, mulla oli ideana tämä", sanoin kun nostin äsken tyhjentynyttä kokispulloa. Virnuilin kujeilevasti. "Kuka haluais ekana pyörittää?"

Epäröin aluksi, mutta päätin lopulta tarttua pulloon. Pistin pullon pyörimään, jolloin se lähti kieppumaan kierroksia. Hitaasti se lipui tallilaisten ohi ja pysähtyi Annin kohdalla.
- Totuus vai tehtävä? kysyin viekkaalla äänensävyllä Annilta ja kikatin perään.

Saagan näyttäessä tyhjää kokispulloa ja kysyessä, kuka haluaa pyörittää ensin, oloni muuttui saman tien hieman jännittyneeksi, mutta samaan aikaan kihisin innosta. En muistanut, milloin olin viimeksi pelannut pullonpyöritystä, varmaan joskus ala-asteella yökoulussa tai jossain. Silloin en ollut kauheasti nauttinut pelistä, mutta nyt oli hyvä porukka kasassa joten mikäs siinä. Myös alkoholin nostama hyvä fiilis sai minut odottamaan peliä innostuneena.

Pullo osuikin ensimmäisenä minuun. Valitsin totuuden ja pian Ella heittikin ilmoille kysymyksen.
- Jos olis pakko valita parhaimman näköinen Ansamaalainen, tyttö tai poika. Kenet valitset?
Näytin hetken muka mietteliäältä, vaikka tietysti minä tiesin heti vastauksen.
- Helppo kysymys, nauroin. - Majina tietysti, kaikkihan sen tietää, sanoin tietäväisenä. Majina oli kyllä oikeasti todella kaunis ja nainen varmasti tiesi sen itsekin. Epäilin, että ainakin kaikki naispuoliset henkilöt olivat vähän kateellisia Majinalle, näyttihän hän todella upealta ilman meikkiäkin.
- Säkin oot kyllä todella kaunis, ja muutenkin ihana, sanoin Saagalle leveästi hymyillen ja kietaisin kädet tämän ympärille. Puhuin juuri sillä tavalla kuin ihmiset tavallisesti tekivät pienessä humalassa ollessaan, mutta oikeasti oli ihanaa, että minulla oli tuollainen ystävä.

Vastaukseni jälkeen pyöritin pulloa ja se osui Aavaan. Hän valitsi totuuden. En juuri tuntenut tyttöä, joten kysymyksen keksiminen oli vaikeaa. En halunnut kysyä mitään liian vaikeaa, mutta en mitään liian helppoakaan.
- Mikä on sun mielestä parasta Ansamaassa? kysyin sitten. Olipa jotenkin tylsä kysymys, mutta en nyt keksinyt muutakaan.

Muutaman kierroksen jälkeen pullo osoitti minuun. Edellisten tapaan jatkoin samalla linjalla ja valitsin totuuden. Mielestäni peli oli ihan hauska idea ja toivoin mielessäni, että sen kautta porukka pääsisi tutustumaan jälleen vähän paremmin toisiinsa. Mietin hetken hiljaa vastaustani Aavan kysymykseen. "Ottaisin ehkä Jekun tai Piipin. Jekku on tosi kaunis, mutta toisaalta Piippi on luonteeltaan tosi symppis ja nätin värinen", totesin katsahtaen tyttöön hymyillen. Silmissä vähän heitti, mutta yritin olla näyttämättä sitä muille. Sitten tuli minun vuoroni pyöräyttää. Yritin keskittyä parhaani mukaan hallitsemaan raajojani näyttämättä oudolta. Olisi tosiaankin ehkä pitänyt juoda vähän vähemmän. Pullo pyörähti muutaman kierroksen ja jäi sitten osoittamaan Friedrichiin. "Totuus vai tehtävä?" kysyin virnistäen. Mies valitsi myös totuuden. Mieleni teki heittää hänelle joku villimpi kysymys, jotta peli pääsisi kunnolla vauhtiin. Hillitsin kuitenkin itseni ja muotoilin päässäni pyörivistä kysymyksistä hieman lievemmän version. "Milloin viimeksi valehtelit ja mistä?"

Annin mielestä Majina oli kaikista hyvännäköisin. En usko että kovin moni voisi tätä kiistää, joten nyökyttelin. "Säkin oot kyllä todella kaunis, ja muutenkin ihana", Anni totesi mulle ja kapsahti kaulaani tuttavallisesti. Mä nauroin iloisesti ja vastasin halaukseen mielelläni. "Kiitos, säkin olet", vastasin. Peli jatkui. Aavan mielestä parasta Ansamaassa oli hevoset, mikä oli kieltämättä myös hyvin lähellä totuutta. Silvia sai päättää, minkä hevosista ottaisi jos Fleur ei olisi vaihtoehto. Frenchie taas vastasi omaan totuuskysymykseensä jokseenkin vaivaantuneena ja punastui selkeästi, jopa aikaisempaa humalapunakkaansa punakammaksi. Naurahdin hyväntahtoisesti, ja pian pullo osoittikin mua.

"Tehtävä, mä oon se eka rohkee", valitsin ja röyhistin rintaani muka ylpeänä. "Leiki, että joku meistä baarissa tapaamasi tuntematon. Koeta iskeä hänet ja vakuuttaa tulemaan kotiin kanssasi", Frenchie ehdotti. Rapsutin leukaani mietteliäänä. Kaapo saattaisi kaivata piristystä. Pikku känni vei pienenkin ujouteni pois, ja avasin pyjamani ylimmän napin korostaen rintavarustustani. Hipsin Kaapon vierelle istumaan, leikin että kaakaomuki oli drinksu. "No hei poitsu", väläytin suloisimman hymyni miehelle ja pyyhkäisin hiukseni olan ylitse. Kaapo rupesi nauramaan, ilmeisen hermostuneena ja yritti peitellä hieman kasvojaan. Kiusoittelin lisää. "Onkos sulla menoa tänään~? Mun vieressä ois tyhjä paikka ja öisin on kovin kylmä~", keimailin ylidramatisoiden ja Kaapo näytti tomaatilta. "Sulla on ihanat hiuksetkii~", päätin leikkini pyyhkäisemällä Kaapon otsatukan silmiltä ja silitin hieman miehen poskea. "Okei meneekö tää nyt ihan yli", pokkani petti ja rupesin nauramaan hirveästi. "Anteeks jos traumatisoin sua, Kaapo!", halasin miestä pahoitellen ja palasin paikalleni. Kaapo vaikutti olevan paremmalla tuulella, mutta silti entistäkin vähäsanaisempi. Olin tyytyväinen, että sain häntä vähän piristymään. Tai ainakin elävöitymään. Hurjan nolostunut hän kyllä oli, tuumin.

"Hmm. Jatketaan vähän vielä!", tuumasin pirteänä ja pyöritin pulloa. Miisu oli sen kohde tällä kertaa. Tytöstä en ollut saanut paljon irti, hän oli aika vaisu. Tyttö valitsi totuuden. "Kamoon, no okei!", nauroin ja mietin. "Hmm. Ketä pussaisit kaikkein mieluiten omasta tahdosta? Ansamaa tai ulkopuolinen. Kuitenkin joku sulle tuttu", jatkoin.

Miisu vastasi kysymykseeni hieman vaivaantuneesti. On yksi Niko, tuo sanoi ja mä nyökyttelin erittäin kiinnostuneena. Näytin peukkua tytölle, mutta kunnioitin hänen toivettaan olla ilmeisesti juuri puhumatta asiasta. Porukalla alkoi jo keskittyminen herpaantumaan, joten päätimme lopettaa pelin. Ellan pediltä oli alkanut kuulua pientä tuhinaa. "Se nukkuu", kuiskasin. Yllättävän hyvin tuo nukkui, vaikka mielestäni me pidimme aika kovaa mekkalaa. Hik. Mulle tuli hikka, hupsista. Nauroin omalle hikalleni, kuin olisin jokseenkin sokerihumalassa tai jotakin. Mulla oli pieni hepuli päällä. Muutaman pää alkoi nuokkua, Anni nojasi mun olkaa vasten. Kunnes tapahtui jotain minkä jälkeen ketään ei enää väsyttänyt.

"Boo bitches!", huudahti Theon pää rappusista. Mä en ikinä kiljunut säikähtäessäni, mutta mä henkäisin todella lujaa ja menin mukkelismakkelis selälleni lattialle. "Saatana", totesin muka vihaisesti mutta sitten mua alkoi taas naurattaa. "Hei Theo, kiva että säkin pääsit!", toivotin pojan tervetulleeksi samalla kun kompuroin itseni takaisin istuma-asentoon. Pudistelin pölyjä pyjamastani ja ravistin hiuksiani.

Pullonpyöritys keskeytyi äkisti, kun Theo ilmestyi vintille säikäyttäen lähestulkoon meidät kaikki. Hätkähdin itsekin taaksepäin paikaltani kiljaisten. Alkoholin vaikutus oli alkanut laskea ja oloni alkoi selvetä pikkuhiljaa enemmän. En tosin tiennyt, oliko se hyvä vai huono asia. Friedrich päätti lähteä omien sanojensa mukaan haukkaamaan happea ja hetken mietin, että pitäisikö minunkin käväistä ulkona. Päätin jäädä kuitenkin istumaan ainakin vielä hetkeksi aloilleni, sillä ajattelin Frenchien haluavan olla hetken aikaa rauhassa. Pullonpyöritys oli ollut hauskaa, mutta pelin päätyttyä en oikein tiennyt, kenen seuraan olisin asettunut. Dochas nukkui Majinan sylissä, joten en viitsinyt mennä häiritsemään heitä. Miisu taas oli vaikuttanut jo jonkin aikaa hieman etäiseltä, enkä suoraan sanoen tiennyt mitä hän ajatteli ja Theo puolestaan nauroi kovaan ääneen muiden tyttöjen kanssa. Porukan muita osapuolia en viitsinyt lähestyä oma-aloitteisesti - heillä kaikilla tuntui olevan jo joku juttukaveri. Siispä tyydyin ottamaan makuupussini vierestä vesipulloni, ottamaan siitä kulauksen ja sitten vaan pyörittelemään sitä hermostuneesti käsissäni kurtistaen kulmiani.