|
by Anni on Oct 13, 2019 19:13:37 GMT 2
Ansamaan sähkökatkos Roolipeli on päättynyt.
Tuikkii tähdet taivaalla, kun jossain tallin laidalla, pieni musta kissa, ei näe väärää pahuuksissa, kynsii näykkii muuntajaa, kunnes jossain pamahtaa, silloin vaipuu pimeyteen Ansamaa. - kirjoittanut Majinà Ansamaahan on siis iskenyt sähkökatkos, joka aiheuttaa tallilaisten keskuudessa kaikenlaista hämminkiä. Tarkoitus on siis kirjoittaa ihan vaan siitä, miten hahmot reagoivat yllättävään tilanteeseen ja miten selvitään ilman sähköjä ennen kuin sähkömies saadaan paikalle. Roolipeli sijoittuu sunnuntai-iltaan 13.10. ja sitä seuraavaan yöhön, pyritään saamaan peli loppuun tämän illan aikana mutta ei haittaa vaikka menee huomiselle. Voit kirjoittaa tekstisi milloin vain (ilmoita vaikka chatissa jos olet kirjoittamassa niin toiset osaavat odottaa että saat sen valmiiksi ennen kuin kirjoittavat oman tekstinsä) ja jos et halua enää olla osa roolipeliä, kirjoita hahmosi jotenkin pois tilanteesta.
Majina kertoi, että hänen hahmoaan (ja Kaapoa) saa ottaa vapaasti roolipeliin mukaan, kun hän ei itse pääsekään pelaamaan
Roolipelin aloitus Annin näkökulmastaIllalla tapahtui ihan kummallinen juttu. Yhtäkkiä missään ei ollut enää sähköjä, ei asuinrakennuksella, ei tallissa, ei missään. Mietin, mistäköhän moinen voisi johtua ja menin etsimään Majinaa. Jostakin syystä minulla oli tunne, että hän tietäisi mitä tässä tilanteessa kannattaisi tehdä. En löytänyt naista asuinrakennukselta, joten päätin mennä talleille, mutta en ehtinyt edes poistua ulos asti kun Majina rynnistikin jo vastaan. - Ihan outo juttu, nainen mietti ääneen. - Kuului vaan hirveä pamahdus, ja sitten ei ollutkaan enää tallissa sähköjä. Ajattelin tulla katsomaan, onko sama ongelma asuinrakennuksellakin. - On joo, sanoin. - Ei sähköjä missään. Majina kertoi, että saattaisi kestää kauan ennen kuin sähköt saadaan takasin. Tästä tulisi pitkä yö, mietin.
|
|
|
Theo
Charmantti Chinchilla
viestien määrä 112
♥ 210
|
by Theo on Oct 13, 2019 19:25:21 GMT 2
Olin tarjoutunut auttamaan Kaapoa ottamaan viimeiset hevoset sisälle, sillä ulkona oli - taas vaihteeksi - alkanut satamaan kuin, noh, esterin perseestä. Juuri kun olin sulkemassa arabiori Jekkua karsinaansa, tallissa tuli ihan pimeää. Haparoiden laitoin karsinan oven kiinni perässäni, ja yritin sitten vilkuilla tallikäytävältä ikkunoiden kautta pihalle. Jouduin kuitenkin toteamaan, että ei sielläkään kyllä valoja näyttänyt olevan. Kaikkialla oli pilkkopimeää. - Kaapo hei? Huhuilin sitten tallin toisen päädyn suuntaan, jossa mies oli. - Oota hetki, tuun sinne päin, kuulin miehen vastaavan toisesta päädystä. Väläytin puhelimestani taskulamppu-toiminnon päälle, ja sen valaisemana näinkin jo Kaapon lähestyvän mua. - Majina laitto tekstarin, asuinrakennuksillakin on sama tilanne päällä, Kaapo tokaisi sitten osoittaen sormellaan puhelimensa näytöllään näkyvää tekstiviestiä. - Jaaha, tästä voi tulla mielenkiintosta, lausahdin huokaisten. Onneksi kaikki hevoset saatiin jo sisälle, totesin mielessäni.
|
|
|
Friedrich
Bodaava Biisoni
viestien määrä 86
♥ 204
|
by Friedrich on Oct 13, 2019 19:33:56 GMT 2
Istuin tallituvassa kokoamassa kasaan Voodoon juuri pestyjä suitsia kun valot sammuivat. ''Ahhh.. Kann jetzt'' huokaisin lievästi turhautuneena. Pilkkopimeässä oli turha unelmoidakaan suitsien loppuun kasaamisesta ja laskin ne pöydälle. Ajattelin ensin yksinkertaisesti lampun palaneen loppuun. Toisaalta valot olivat noin vain menneet pois päältä. Nousin tuolilta lyöden polveni samantien pöydän kulmaan jonka ääressä olin istunut. Päästin vaivautuneen ähkäisyn kaivaen puhelimen taskustani. Painoin taskulampun päälle ja kiitin puhelimien luojia siitä, että he olivat keksineen moisen toiminnon. Siirryin tallin puolelle, jossa Theo oli keksinyt itsekin käyttää puhelintaan valon lähteenä. ''Onko täältäkin sammunut valot?'' kysyin ja Kaapo nopeasti korjasi, että ilmeisesti koko tilalta oli mennyt valot.
|
|
|
Mirka
Charmantti Chinchilla
viestien määrä 132
♥ 223
|
by Mirka on Oct 13, 2019 19:43:36 GMT 2
Olin juuri maneesissa siivoamassa puomeja, joita käytin aijemmin Staryn kanssa. Kannoin juuri puomia käsissäni, kun tuli pilkkopiemää. "S*hit!", sanoin kovaan ääneen. Yritin ottaa puhelinta taskustani kannatellen puomia yhdellä kädellä. Yritys epäonnistui ja puomi valahti kädestäni vasemman jalan varpaille. "AAAAAAAUUUH", karjaisin. Potkasin puomia toisella jalalla kiukuissani. Otin puhelimen ja laitoin valon päälle. Pidin puhelinta suussani, kun nostin taas puomin käsilleni. Käännyin ympäri ja näin kiilusilmäisen kissan. "IIIIIIIKKKKKK", kiljuin niin kovaa, että ääni kantautui varmaan metsiin asti. Puhelin oli hiekan peitossa. Laitoin puomin maahan ja otin puhelimen. Vaistoni ei halunnut minun olevan tuossa maneesissa hetkeäkään, joten jalat pakottivat minut juoksemaan ulos. Juoksin talliin asti täysiä, kunnes kohtasin kauhuissani kaksi tuttua ihmistä, Theo ja Friedrich, sekä pari tuntematonta.
|
|
|
Aava
Bodaava Biisoni
viestien määrä 91
♥ 101
|
by Aava on Oct 13, 2019 19:43:52 GMT 2
Istuin sängylläni paijaamassa Meitä. Mietin, minkälaisia varusteita voisin ostaa Jaffalle. Juuri kun otin esiin muistivihkoni, talo meni pimeäksi. "Mitä tapahtuu? Mei?" sähähdin. Säikähdin aika lailla äkkipimeyttä. Sokkona taiteilin itseni pihalle. Ilmeisesti muuallakin oli sähköt poikki. Pihalla ei ollut ketään, joten suuntasin talleille. Siellä oli onneksi ihmisiä. Säpsähdin kun tunsin jotain pehmeää jaloissani. "Mei! Säikyttelijä", naurahdin. Kissa oli seurannut minua tallille asti. Kävelin Mei perässäni Kaapon, Theon ja Frenchien luokse. Saavuin juuri parahiksi kuulemaan, että koko tilalta on sähköt poikki. "Onpa tosi mahtavaa", sanoin hiljaa. "Mitä pitäisi tehdä?" kysäisin kuuluvammin. Mei istahti jalkojeni juureen ja alkoi kehrätä. Ei, ei nyt Mei. Toivottavasti kukaan ei säikähtänyt. Samaan aikaan uusi tyyppi juoksi talliin.
|
|
|
Anna
Arvaamaton Aromurmeli
viestien määrä 32
♥ 45
|
by Anna on Oct 13, 2019 19:52:41 GMT 2
Join ilta kahvejani läppärini ääressä yö puvussani ja naps. Pilkkopimeää. Samalla sekunnilla kahvit lensivät syliini ja sydämeni hyppäsi kurkkuun. "Mitä hittoa!" huusin ja nousin ylös. Nappasin puhelimeni ja sytytin tämän taskulampun. Katsoin ulos ikkunasta ja vaikutti pahasti siltä, että koko tila oli pimennossa. Vaihdoin pikaisesti yllenni sen mitä löysin ja lähdin kohti tallia. Avasin tallin oven ja astuin sisään. "Arvasin oikein täällä on pimeämpää ku Elviksen pään sisällä" totesin naurahtaen ja etsin tieni ihmis joukon luo.
|
|
|
Theo
Charmantti Chinchilla
viestien määrä 112
♥ 210
|
by Theo on Oct 13, 2019 19:58:21 GMT 2
Tuntui että kaikki kaivautuivat ulos koloistaan. Tallikäytävälle tilannetta ihmettelemään oli saapunut Friedrich, Mirka, Aava ja Anna. - Pitää varmaan odottaa big boss Majina paikalle ohjeistamaan meitä, ei tästä muuten varmaan tuu mitään, totesin hieman huvittuneena Aavalle, joka pohti mitä nyt pitäisi tehdä.
|
|
|
Aava
Bodaava Biisoni
viestien määrä 91
♥ 101
|
by Aava on Oct 13, 2019 20:03:50 GMT 2
Kumarruin nostamaan Mein syliini ja nousin taas seisomaan. Mei oli yllättävän rento, vaikka se ei liiemmin pimeästä pitänyt. Theo vastasi, että pitäisi varmaan odottaa Majina paikalle. "Okei. Missäköhän Majina on?" mietin ääneen rapsutellessa Meitä korvan takaa. Kumma juttu, tässä seurassa oli yllättävän mukava olla ja helppo puhua.
|
|
|
|
by Anni on Oct 13, 2019 20:12:12 GMT 2
Majina näytti mietteliäältä ja sanoi sitten, että lähdetään takaisin talleille. - Mä laitoin Kaapolle viestin, että ilmeisesti koko tilalta on menny sähköt, toivottavasti siellä ei oo ihan kaaos päällä, Majina sanoi kevyesti naurahtaen. Nainen askelsi reippaasti kohti tallia, hän selvästi huokui päättäväisyyttä. Arvelin, että hänellä oli todennäköisesti joku hyvä suunnitelma, miten tästä illasta selvittäisiin. Tunsin oloni jännittyneeksi, mitähän tästä illasta vielä tulisi. Seurasin Majinaa luottavaisena pimeässä ja koleassa syysillassa. Pian olimmekin talleilla ja siellä odotti kasa Ansamaan tallilaisia. Pimeydessä oli hieman vaikeaa erottaa keitä tallissa loppujen lopuksi oli, mutta kännyköiden taskulamput loivat hieman valoa muuten säkkipimeään talliin.
|
|
|
Silvia
Eksoottinen Elefantti
viestien määrä 211
♥ 386
|
by Silvia on Oct 13, 2019 20:53:13 GMT 2
Olin juuri tullut suihkusta ja päässyt pukemaan vaatteita ylleni, kun yhtäkkiä kuului kova pamaus ja valot räpsähtivät sammuksiin. "Voi helvetti", mutisin tunnustelen pimeässä sänkyäni. Onnekseni puhelin osui käteeni nopeasti ja sain sen avulla hieman valoa huoneeseen. Vedin nopeasti jotakin alusvaatteiden päälle ja lähdin sitten haparoimaan kohti käytävää. "Huhuu?" ääneni kaikui talossa. En kuitenkaan saanut huhuiluuni minkäänlaista vastausta, joten lähdin kävelemään kohti eteistä. Löydettyäni perille puin ylleni pitkän syystakkini ja jalkaani vedin ensimmäisenä käteen osuneet tennarit.
Pihalla satoi. Kaikkialla oli pimeää, enkä nähnyt äkkiseltään missään liikettä. En pitänyt pimeästä - ehkä vähän pelkäsinkin tätä tilannetta, mutta sitä en halunnut myöntää edes itselleni.
|
|
|
|
by Majina on Oct 13, 2019 20:56:29 GMT 2
Vai että sähkökatkos mietin ja pudistelin päätäni kävellessäni kohti talleja, jonne jokainen eläimistä välittävä salamana tällaisessa tilanteessa juoksisi. Olin päättäväisin mielin, ei tämä elämä tähän kaatuisi, kyllä selvittäisiin, mutta pitkään tämä saattaisi kestää, koska sen tiesin että sähkömiehellä menisi ajaa tänne kaupungista. Oli minulla yksi huoli, se että jos täällä jossain rätisi johto, siitä lähtisi helposti kipinä ja tiedätte mitä kipinä saattaa saada aikaan, palon. Mutta rauhoittelin itseäni sillä faktalla, että talli oli ihan uusi ja tällaiset asiat oli otettu rakennettaessa huomioon. Ei sähköjohtojen lähistöllä ollut kuin betonia. Karsinat oli ainoastaan puusta, mutta kaukana johdoista. Anni lompsi perässäni, hän vaikutti hieman hermostuneelta, mutta ihan ymmärrettävää, tilanne tuli aika puskista ja Anni vaikutti aina kovin laskelmoivalta ja etukäteen asioihin valmistautuvalta ihmiseltä. Pääsimme sisälle, vaikka kaikki otteet olivat haparoivia. Kuulin jo ovelta, millainen tiivis spekulointi sisällä oli meneillään.
"No niin, onkohan kaikki jo täällä?" Aloitin kuuluvalla äänellä. "Mä ajattelin jakaa teidät pareihin ja antaa helppoja tehtäviä, niin kaikki voi auttaa omalta osaltaan eikä katkos pääse liikaa vaikuttamaan meidän menoon" jatkoin rauhallisena. "Mä soitan ohjeistuksen jälkeen sähkömiehelle, mutta kuten tiedetään, kaupungista menee aikaa, eikä me tiedetä kuinka vittumainen henkilö siellä voi olla, hänhän saattaa tokaista vain että tulee vasta aamulla.. siksi valmistaudutaan hyvin." ihmiset huokailivat hermostuneesti. "No niin, elikkä.. Theo ja Silvia, me tarvitaan polttopuita, koska taloa pitää alkaa jo lämmittää niillä, ettei putketkin jäädy, sitten ei saada enää vettäkään. Pilkotte tuossa lähellä olevassa vajassa, eli pääsette sateelta suojaan kyllä. Siinä pitäisi olla koreja joilla kuskata enemmänkin sisälle ja sytyttäkää molempien rakennusten takkoihin tuli.. onko tämä ihan ok?" olin hetken hiljaa, odotin vastauksen ja jatkoin "Kaapo ja Mirka, luotan kaikki tallin hevoset nyt teidän käsiin. Ne jotka tuotiin äsken sateesta sisälle, voi kuivata ihan pyyhkeilläkin ja loimittaa, niiltä ei ole hetkeen mitattu kuumettakaan, joten varmistakaa tässä samalla ettei ole kukaan sairaana, se tästä vielä puuttuiski" tuhahdin lempeästi. "Tuolta ladosta voi hakea heinää kaikille. Onhan siellä pimeää, mutta jos yhdessä uskallatte" naurahdin vielä, kunnes siirryin viimeiseen poppooseen. "Anni, Friedrich ja Aava, meillä on tuolla jääkaapeissa nyt ruokaa menossa lämpimäksi, jos te veisitte ne yhdessä kellariin, siellä pitäisi olla tarpeeksi kylmää, etteivät pilaannu. Ottakaa täältä talleilta myös nuo hevosten jalkojen kylmäykseen tarvitut kylmäpatjasuojat, koska ne nyt tuolla pakastimessa sulaa vaan ja sitten samalla kun ootte siellä sisällä, niin sytyttäkää, huom! turvallisesti, kynttilöitä. Niitä on keittiön kaapissa jossain iso kasa ja tikkuja kans." katsoin vielä porukkaa kerran, enhän unohtanut mitään? "Tuvan kaapissa, ylähyllyllä on kaikille taskulamput!" sehän mun piti vielä sanoa. "Mutta mä lähen nyt soittamaan ja yritän Dochasin kanssa ohjeistaa sähkömiestä paikalle ja ehkä sinne missä ongelma on. Kun ootte valmiita, tulkaa vaikka 1a rakennukselle." henkäisin vielä viimeiset sanat, eikä minun tarvinnut enää ketään kehottaa, vaan porukka lähti heti tuumasta toimeen. "Soittakaa jos on joku ongelma tai hätä" yritin vielä huutaa perään. Olin ihan ok tyytyväinen itseeni, kyllä tää tästä hoitus vielä, kunhan vaan ei tulis mitään odottamattomia lisäyllätyksiä.
|
|
|
Aava
Bodaava Biisoni
viestien määrä 91
♥ 101
|
by Aava on Oct 13, 2019 21:04:27 GMT 2
Pian Majina onneksi saapuikin paikalle ja alkoi ladella ohjeita. Tuli heti paljon turvallisempi olo, kun tallinomistaja oli paikalla. Minun, Annin ja Frenchien tehtävä oli viedä ruoat jääkaapista kellariin. Samoin hevosten kylmäpatjasuojat. Sehän tästä puuttuikin, että pitäisi mennä kellariin. Hyi että, onneksi ei tarvitse mennä yksin. Lasken Mein lattialle. "Oo kiltisti ja pysy siinä", kehotan kissaa. Onneksi Mei tepsuttaa oven viereen ja istahtaa siihen. Nousen ylös ja vilkaisen Frenchieen ja Anniin. "Mennäänkö?" kysyn hiljaa.
|
|
|
Theo
Charmantti Chinchilla
viestien määrä 112
♥ 210
|
by Theo on Oct 13, 2019 21:15:46 GMT 2
Majina saapui paikalle, ja otti tapansa mukaan heti ohjat käsiinsä. Porukalle ladeltiin parittain suoritettavia tehtäviä, ja mun ja Silvian käsiin annettiin polttopuiden pilkkominen. Ei kai siinä muuta, kun että hommiin vaan. Harppasin muutamalla askeleella hieman musta etäämmäällä seisoneen Silvian viereen. - Pitää varmaan eka käydä hakeen meille taskulamput, jotenka shall we? Kysäisin virnistäen ja nyökkäsin päälläni kohti keittiötä, jossa Majina mainitsi taskulamppujen sijainneen.
|
|
|
|
by Anni on Oct 13, 2019 21:16:10 GMT 2
Meidät jaettiin pareihin ja jokaiselle parille annettiin tehtävä, joka auttaisi sähkökatkoksesta selviämisessä. Tai no, minä, Aava ja Friedrich olimme kolmistaan ja saimme tehtäväksemme ruokien pelastamisen. Ne nimittäin pilaantuisivat, jos olisivat pitkän aikaa lämpimässä emmekä tienneet, kuinka kauan avun saamisessa kestäisi. Pahimmassa tapauksessa sähkömies tulisi vasta aamulla ja joutuisimme olemaan koko yön ilman sähköä, mutta toivoin että apu tulisi mahdollisimman pian. - Mennäänkö? Aava kysyi ujosti. Me kaikki kolme taisimme olla vähän ujompaa sakkia, mutta emmeköhän me saisi meille määrätyn homman hoidettua ihan hyvin. Tuskin aikaa kuluisi ainakaan liikaan rupatteluun. Etsimme tallissa hevosten kylmäsuojia, jotka pitäisi myös pelastaa sulamiselta. Tuvan kaapista löytyneet taskulamput helpottivat tehtävää huomattavasti. Samalla mietin kylmään kellariin menemistä, ajatus hieman karmi minua, vaikka tuskin siellä mitään kamalaa tulisi tapahtumaan.
|
|
|
Mirka
Charmantti Chinchilla
viestien määrä 132
♥ 223
|
by Mirka on Oct 13, 2019 21:26:02 GMT 2
Majina saapui paikalle ja ohjeisti kaikkia toimimaan auttaakseen tilannetta. Mä ja Kaapo, joka oli täysin tuntematon, saatiin tehtäväksi kuivata ja loimittaa hevoset, sekä mitata niiden lämpö. Hevoset tarvitsivat myös heinää, jota piti hakea ulkoonta. Ajatus jossain lymyilevästä pelottavasta kissasta karmi minua. Hain meille ripeästi pyykeitä ja aloimme kuivaamaan hevosia. Hevoset olivat selistänsä aivan märkiä. Kaikki oltiin saatu nyt kuivemmiksi. "Mä voin vaikka mitata nuo lämmöt, jos sä vaik loimitat?", kysyin hieman ujosti hymyillen.
|
|
|
Friedrich
Bodaava Biisoni
viestien määrä 86
♥ 204
|
by Friedrich on Oct 13, 2019 21:27:22 GMT 2
Tämä ei todellakaan vastannut iltaa mikä minulla oli mielessä. Harmittavan useasti kaikki tuntui kääntyvän juuri siksi mitä vähiten odotin, aiheuttaen minulle päänsärkyä - joka tänä aamuna oli sangen vahvasti läsnä - tai ilmeisesti pimeässä tallissa rämpimistä. Mikäs siinä sitten, tuumin saadessamme viimeisetkin suojat pelastettua pakastimen syöväreistä. Niitä olikin odotettua enemmän ja nopeasti kaikilla meistä oli kädet täynnä. Joutuisimme laskeutumaan pimeään kellariin todennäköisesti useammin kuin kerran. Itse en pelännyt pimeää, saatika uskonut mihinkään yliluonnolliseen, joten minulla ei ollut hätää. Lähinnä olin huolissani jos jompikumpi tytöistä vaikkapa säikähtäisi portaissa ja rymistäisiin sitten kolmistaan komeasti kaaressa loput portaat alas. ''Eiköhän viedä nämä, jotta saadaan joskus ne ruuatkin sinne alas..'', totesin tytöille. He eivät selkeästi olleet puheliaita ja totta puhuen Annissa oli jotain mikä sai oloni hieman epämukavaksi. Hän ei ollut helposti lähestyttävää sorttia, tai ainakin niin kuvittelin viimeisimmästä kahvihetkestä huolimatta.
|
|
|
Silvia
Eksoottinen Elefantti
viestien määrä 211
♥ 386
|
by Silvia on Oct 13, 2019 21:33:32 GMT 2
Majina oli ohjeistanut mua ja Theoa tuomaan polttopuita talolle lämmitystä varten. Kirveen kanssa heiluminen pimeässä ei kuulostanut kovinkaan houkuttelevalta hommalta ja Theo taisi ajatella samaa kysyessään, pitäisikö meidän hakea ensimmäiseksi taskulamput. Mies vaikutti hyvinkin rennolta tilanteeseen nähden, mikä sai mutkin rauhoittumaan vähän. Vastasin hälle myöntävästi luoden kasvoilleni ystävällisen hymyn ja lähdin kävelemään hänen perässään pois muiden luota.
|
|
|
Aava
Bodaava Biisoni
viestien määrä 91
♥ 101
|
by Aava on Oct 13, 2019 21:38:41 GMT 2
Huokaisin hiljaa kylmäpatjoja sylissäni. Nyt sitten kellariin. Taskulamput käsissämme lähdimme talsimaan kohti kellarin ovea. Selkäpiitäni kylmäsi. Kumpa Mei olisi mukana. Tai sitten ehkä ei. Saavuttuamme kellarin ovelle, keplottelin sen auki. Anni osoitti taskulampullaan kellariin. Portaat veivät alas. "Kuka ensin?" kysäisin nopeasti. Minä en haluaisi tuonne ensimmäisenä astua, ei kiitos.
|
|
|
|
by Saaga on Oct 13, 2019 21:44:19 GMT 2
Raotin silmiäni, mutta mitään en nähnyt. Jestas, kauanko mä olin nukkunut niinkutsuttuja päikkäreitäni? Ponkaisin sängylle istumaan ja yritin nähdä seinäkellon. On muuten pimeetä. Yritin katsoa puhelinta, mutta akku oli loppu. "Voi saatanan saatana", mumisin kun nousin sängystä. Kompastuin melkein Sitaan joka pyöri mun jaloissa, kun hamuilin valokatkaisijaa. Räps, räps räps.. mitään ei tapahdu. "Mitä helv-".. rupesin hätääntymään hiukan ja rupesin etsimään jotakin valonlähdettä. Ulkoa kajasti hienoinen kuunkajo, eli sokea mä en ollut. Mutta näytti nyt vahvasti siltä että oli koko tila pimeänä.
En mä sitä mielelläni kailota, mutta mähän pelkään pimeetä, siis ihan oikeasti ja paljon. Ongelmana tässä oli se, etten löytänyt laturia jotta saisin puhelimen laturiin, ja mulla ei ollut mitään hajua missä säilytettiin kynttilöitä ja tulta. Pengoin sokeana huoneessani jonkun aikaa, mutta luovutin ja poistuin huoneestani yleisten tilojen puolelle. Joku, tai jokin rapisteli nurkissa. "H-huhuu?", huhuilin ääni väristen kun yritin tavoittaa jotain henkilöä lähellä. Mun mielikuvitus alkoi laukata vähän liian intensiivisesti.
|
|
|
|
by Anni on Oct 13, 2019 21:56:16 GMT 2
Frenchie ehdotti, että veisimme kylmäsuojat ensin kellariin ja sitten lähtisimme hakemaan ruokia. Se kuulosti hyvältä idealta, ainakin siihen asti kunnes saavuimme kellarin ovelle - kukaan ei vaikuttanut olevan kovin innoissaan sinne menemisestä. Ovi lähti auki vastustellen, olikohan se hieman jäässä kun lämpötila taisi olla jo lähellä nollaa, ellei sen alapuolellakin. Pohdimme siinä ehkä vähän liiankin kauan, kuka menee ensimmäisenä kellariin. - Noh, mä voin vaikka mennä.. sanoin epävarmana ja yritin nähdä eteeni taskulampun avulla. Lähdin laskeutumaan portaita alas, okei, ei tämä ehkä niin paha olisi. Aava ja Frenchie tulivat perässä. Juuri kun astuin portailta alas kellariin, säikähdin melkein kuoliaaksi kun sieltä lennähti jokin eläin. Se kiljui kuin hyeena, sekin taisi säikähtää yhtä paljon kuin minä. Kun se lensi ohitseni ulos kellarista, väistin sitä niin että kompastuin omiin jalkoihini ja pian olinkin maassa makaamassa. - Ei helvetti, oliko se lepakko? sopersin hämmentyneenä ja samalla nolostuneena, hyvin meni tämäkin.
|
|
|
Theo
Charmantti Chinchilla
viestien määrä 112
♥ 210
|
by Theo on Oct 13, 2019 22:02:15 GMT 2
Olimme nopeasti kipaisseet hakemassa taskulamput keittiöstä Silvian kanssa, ja ne helpottivat jo aika paljonkin tilannetta. - Onpa kirkas tää, kato! Sanoin napsautettuani lampun päälle ja osoitin sitä vahingossa suoraan Silvian naamaan. Apua, anteeks! Lisäsin heti perään, enkä pystynyt yrityksistäni huolimatta pidättelemään naurua. Tälläsessä kriisin tilanteessa mun pitäis olla se auttava mieshahmo, eikä sokaista nättejä tyttöjä taskulampuilla.
|
|
|
Friedrich
Bodaava Biisoni
viestien määrä 86
♥ 204
|
by Friedrich on Oct 13, 2019 22:09:46 GMT 2
Laskeutuessamme kellariin, todennäköisesti jonkin sortin, lepakko aiheutti pienen välikohtauksen. Kieltämättä se piti kamalaa kirkunaa poistuessaan kellarista hipoen myös minua. Annin, joka luonnollisesti väisti parhaansaa mukaan lentävää sumusireeniä, kanssa se oli ollut törmäyskurssilla. Ennen kuin takanani oleva Aava tai minä kerkesimme reagoimaan makasi Anni jo kellarin pohjalla. Tajuttuani tilanteen tömistelin niin ripeästi kapeat kellarin portaat alas kuin vain suinkin kykenin heikossa valaistuksessa. Tyttö mutisi jotain mistä en ihan saanut selvää päästessäni viimein auttamaan häntä ylös. Kylmäyssuojatkin olivat jääneet matkan varrelle. ''Miten kävi?'', kysyin ja silmäilin edelleen maassa makaavaa Annia. Toivoin huomaamattani, että muilla sujui paremmin.
|
|
|
Aava
Bodaava Biisoni
viestien määrä 91
♥ 101
|
by Aava on Oct 13, 2019 22:20:11 GMT 2
Viimein Anni suostui menemään ensimmäisenä kellariin. Frenchie meni toisena ja minä sain olla viimeisenä. Äkkiä kuului kirkaisu ja ilmeisesti lepakko lensi ohitsemme. Säikähdin lepakkoa melko paljon. Anni oli kaatunut kellarin lattialle ja Frenchie auttoi häntä. Kävelin heidän luokseen. Kylmäyssuojat lojuivat portailla siellä sun täällä. Frenchie kyseli, sattuiko Annilta. Yhtäkkiä huomasin itseni tutkimassa kellaria. Jalkani osui johonkin karvaisen. Rotta? Osoitin taskulampullani lattiaan, mutta mitään ei näkynyt. Sydämeni hakkasi tuhatta ja sataa. "Anni, Frenchie?" inahdin. Yhtäkkiä kellari tuntui maailman pelottavimmalta paikalta.
|
|
|
Silvia
Eksoottinen Elefantti
viestien määrä 211
♥ 386
|
by Silvia on Oct 13, 2019 22:22:58 GMT 2
"No joo, on kieltämättä aika kirkas", nauroin Theon osoittaessa mua suoraan kasvoihin taskulampullaan. Kiittelin mielessäni Majinaa siitä, että hän oli pistänyt mut Theon pariksi. Pimeys ei tuntunut lainkaan yhtä painostavalta hänen seurassaan. "No niin, sitten pitäis varmaan lähteä hakkaamaan niitä puita. Haluatko päästää mut heilumaan sen kirveen kanssa vai koetko olos turvallisemmaks jos näytän valoa?" kysyin naurahtaen ja katsoin miehen ruskeisiin silmiin.
|
|
|
|
by Majina on Oct 13, 2019 22:23:19 GMT 2
"Joo no kaippa myö voin täs kohta lähtä ajelee, mut kyl mul menee matkas ja hinta on mitä on" kuului rahisten puhelimen toisesta päästä vanhemman miehen ääni. Majina huokaisi osittain helpotuksesta, ainakin joku olisi tulossa, mutta kolme tuntia jouduttaisiin kärvistelemään! Sitä lähempää en nimittäin ketään tavoittanut enää tähän aikaan, ainoastaan tämä mies oli mainostanut tekevänsä töitä yrittäjänä myös melko myöhään. "Kiitos tuhannesti! Paljonko tää tarkalleen tekis?" kysyin varoen. "No se on sen yli parisattaa, mul menee jo matkohin kuus tuntia" mies murahteli. Katsoin Dochasta, joka vaan nyökytteli tyytyväisenä. Itselle tuo kuulosti paljolta. "Joo se käy kyllä, kiitos vielä! Mä laitan sulle viestillä osoitteen, soita kun oot lähempänä, niin voin vielä erikseen neuvoa" vastasin. "Joo o, mutta tuota ei kai siinä, moro" kuului puhelimen toisesta päästä ja sitten katkesi. Kolme tuntia, onneksi taloja aletaan jo lämmittää, lämpötila on jo näin myöhään illalla -5 paikkeilla, sisällä varmaan kuuluu jo tuulenvinkka. "pitäskö meiän lähtä katteleen sisälle jotain makuupusseja ja vilttejä, ei kaikki halua valvoa koko yötä, vaikka kylmä oiski" Dochas sanoi ja nyökkäilin ihan samoissa fiiliksissä. "Niinpä, ja huomenna on osalla koulua!" parkasin tuskaisena. "Kyllä kaikki selviää ja voidaanhan me palkita porukkaa jollain kivalla ja rentouttavalla, tässä joku päivä. Ihan vaan palkaksi kun auttavat." Dochas sanoi mietteissään. "Niimpä, vaikka kaikki varmasti tekevätkin asioita ihan mielellään, niin tuo on hyvä idea! pitää miettiä.." vastasin ja lähdimme kohti taloa, ullakolla tai jossain pitäisi olla niitä kaikkien kaipaamia vilttejä ja isoja makuupusseja.
|
|
|